Ystäväni lapsi on samanikäinen kuin 2-vuotias esikoiseni, ja hän puhuu jo useamman sanan lauseita. Minun lapseni ei puhu vielä mitään. Pitäisikö olla huolissaan? Milloin lapsen pitäisi osata puhua?

Mikä on normaalia?

Tässä sinulle tietoa siitä, miten lapsen puhe etenee normaalisti 1-2 vuoden iässä: 

  • Yleensä lapsi sanoo ensisanansa ensimmäisen syntymäpäivän lähettyvillä. Ensisanaksi lasketaan sana, joka ei välttämättä ole aikuiskielen mukainen, mutta lapsi viittaa sillä tiettyyn asiaan johdonmukaisesti (esim. ”kooja” = koira). 
  • Noin 1,5 vuoden iässä tulee ”sanapyrähdysvaihe”, jolloin sanoja omaksutaan hyvin nopeasti. 
  • 2-vuotiaana lapsella on tyypillisesti 250-350 sanaa käytössään ja hän yhdistelee sanoja lyhyiksi lauseiksi.
  • Yksilölliset erot 2-vuoden iässä voivat olla todella suuria —> osalla lapsista voi olla yksittäisiä niin sanottuja protosanoja (esim. ättä, joka merkitsee äitiä, tai amppu, jolla tarkoitetaan lamppua), kun taas jotkut 2-vuotiaat voivat puhua jo pitkiä lauseita monipuolisella lauserakenteella. 
  • Tässä vaiheessa lapsi ymmärtää enemmän puhetta kuin tuottaa sitä itse.

Lue lisää kolmivuotiaan lapsen puheenkehityksestä: https://epaselvapuhe.fi/lapsen-puheen-kehitys/

Lapseni on 2-vuotias, eikä puhu juurikaan mitään, milloin huolestun?

Jos 2-vuotias lapsesi ei puhu, kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä: 

  • Ymmärtääkö lapsesi lyhyitä ohjeita (esim. ”anna pallo äidille”?  tai ”hae kirja laatikosta”) Toimiiko hän niiden mukaan?
  • Leikkiikö lapsesi leluilla tarkoituksenmukaisesti? Esim. antaa vauvanukelle lusikalla ruokaa, ajeluttaa autoa edestakaisin, laittaa junan junaradalle, heittää palloa toiselle ihmiselle, kasaa palikoita torniksi ja kaataa ne?
  • Tuleeko lapsesi katsekontaktiin?
  • Onko lapsi kiinnostunut kahdenkeskisestä vuorovaikutuksesta, eli haluaako hän olla esimerkiksi sylissä ja katsella kirjaa, tai heittää palloa aikuiselle, hymyileekö hän toisille ihmisille?
  • Matkiiko lapsesi ääntelyä, esimerkiksi eläinten ääniä?
  • Äänteleekö lapsesi esimerkiksi leikkiessä?
  • Käyttääkö lapsesi eleitä, esim. osoittamista?
  • Reagoiko lapsi ääniin, esim. kääntää päätään kun kuuluu iso ääni?
  • Esiintyykö lähisuvussa puheen- ja kielen kehityksen ongelmia?

Jos tätä listaa lukiessasi jäit miettimään, että jotkut näistä taidoista puuttuvat, on hyvä hakeutua puheterapeutin arvioon. Erityisesti silloin, jos lapsi ei tuota 2-vuotiaana yhtäkään  tunnistettavaa sanaa tai sanoja on vain muutamia. Jos lapsesi on päivähoidossa, asiasta kannattaa keskustella myös henkilökunnan kanssa ja pyytää heidän havaintojaan. 

Puheterapeutti arvioi puheen ymmärtämistä ja tuottamista, vuorovaikutusta ja usein myös leikkiä. Jos olet huolissasi lapsen kuulosta, myös se voidaan tutkia. Saatte myös puheterapeutilta ohjeita lapsen puheen- ja kielen kehityksen tukemiseen. 

Tästä linkistä löydät myös vinkkejä, miten lapsen kielen kehitystä voidaan tukea kotikonstein. Linkin takaa löytyy myös muutama hyvä kirjasuositus: https://epaselvapuhe.fi/lapsen-puheen-kehitys/

Lisää vinkkejä lapsen kielen kehityksen tukemiseen tulossa myöhemmin! 

Tämän tekstin kirjoittajina olivat puheterapeuttiopiskelija Aino Pöykkö ja puheterapeutit Reetta Baldin sekä Katja Koski. Löydät meidät Äännekoulun terapiakeskuksista Oulusta ja Helsingistä.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *