Tokaluokkalainen ei vielä osaa sanoa ärrää. Jotkut kavereista ovat alkaneet jo huomautella tästä. Vanhempi yrittää lohdutella, että jatketaan vielä niitä neuvolasta saatuja D-harjoituksia, kyllä se sieltä sitten putkahtaa. Sitä paitsi, eiväthän kaikki aikuisetkaan osaa sanoa ärrää oikein. Lapsi todella haluaisi oppia ärrän, mutta jo pelkkä harjoittelu tuntuu vaikealta ja kielikin kipeytyy. Hammaslääkärin tarkastuksessa vanhempi ottaa asian puheeksi. Voisiko kiristävä kielijänne olla syynä? 

Tutkimusnäyttöä ei ole, koska suurin osa tutkimuksista on tehty englanniksi

Suurin osa tutkimuksesta, joka koskee kireän jänteen ja puheen kehityksen (erityisesti artikulaation) yhteyttä on tehty englanninkielisessä kieliympäristössä. Näissä ei selkeää syy-yhteyttä ole nähty.

Suomen kielen ääntäminen on hyvin erilaista verrattuna englannin kielen ääntämiseen. Niitä ei voi keskenään juurikaan vertailla. Kokeile itse. Sano ääneen samalla kielen liikkeitäsi havainnoiden “in speech therapy” ja sitten “puheterapiassa”. Tuntuuko sinusta, että suomen kielen ääntäminen vaatii kieleltä isompia liikkeitä?

Englannin kielessä on esimerkiksi /th/-äänne (vaikkapa sanassa therapy), jossa kielen kärki pitää tuoda hampaiden väliin. Sen sanominen vaatii kieleltä isoa liikettä verrattuna moniin muihin englannin kielen äänteisiin. Vaikka tämä äänne tuotettaisiin “väärästä paikasta”, esimerkiksi kielen kärki suuntautuneena alahampaita kohden, se ei silti vääristä sanaa therapy. Kuulija pystyy edelleen ymmärtämään, mistä sanasta on kyse. Sama koskee myös englannin kielen äänteitä /l, s, z/, jotka yleensä tuotetaan kielen kärki ylähammasvallilla.

Palataan suomen kieleen. Kokeile nyt sanoa lasi ensin normaalisti ja sitten niin, että kielen kärki onkin alahampaita vasten. Sanan merkityksen voi edelleen ymmärtää, vaikka se kuulostaa vähän erilaiselta. Ehkä sinulla on muutenkin tapana sanoa /l/-äänne kieli alahampaita vasten, ainakin /s/-äänteen kohdalla se on hyvin tavallista. Kokeilepa seuraavaksi samaa sanalla rappu. Kuuntelija luulee sinun todennäköisesti tarkoittavan sanaa lappu!

LUE LISÄÄ: Kireä kielijänne – muoti-ilmiö vai todellista totta?

Suomalainen ärrä ei olekaan ihan helppo juttu

Suomen kielen R-äänne on motorisesti vaativa, kielen kärjellä tuotettu täryäänne. Siinä kielen täytyy muodostaa leveä asento suulakeen ylähammasvallille. Kielen reunojen tulee olla aktiivisesti painautuneena suulakea vasten, mutta kärjen täytyy värähdellä rentona. Jos lapsen kielijänteen pituus on riittävä ja motoriset valmiudet on saavutettu, hän yleensä oppii ärrän noin 5-7 -vuotiaana joko itsestään tai pienen harjoittelun avulla. Jos tällaisessa tilanteessa tarvitaan puheterapeutin apua, monesti riittää pari käyntiä puheterapeutin ohjauksessa ja säännöllinen kotiharjoittelu muutaman kuukauden ajan.

Jos kielijänteen pituus ei ole riittävä, eli kieli ei kunnolla yllä ylähammasvalliin, joutuu lapsi tekemään erilaisia kompensaatiokeinoja, jotka eivät normaalisti kuulu puheen tuottamiseen. Lapsi voi esimerkiksi oppia työntämään alaleukaa eteenpäin, jotta kieli yltäisi tärisemään suulakea vasten, tai lapsi voi tuottaa täryä kielen laidalta. Jos jänne on todella kireä, lapsi voi joutua käyttämään erilaisia kompensaatiokeinoja myös muiden kielenkärkiäänteiden (L, N, T, S, D) kohdalla. 

Kaikki lapset eivät opi kompensoimaan kireää kielijännettä ilman puheterapeutin apua. Erityisesti ne lapset, joilla on matala lihasjäntevyys ja/tai hienomotorisia pulmia, voivat tarvita puheterapiaa pitkään.

Kielijänneleikkauksen vs. puheterapian kustannukset

Suomessa puheterapeuteista on huutava pula. Puheterapeutti on korkeasti kouluttautunut kielen ja puheen kehityksen asiantuntija, joka työelämässään kouluttautuu jatkuvasti voidakseen tarjota laadukasta kuntoutusta. Niinpä puheterapia on yhteiskunnalle kallista. Yksi käynti puheterapeutilla maksaa arviolta noin 120 euroa, sisältäen mm. käynnin suunnittelun, kirjauksen, hoitopalautteen, tilakustannukset tai matkakulut, ja kuntoutusmateriaalit. 

Strandin ym. (2006) tutkimuksen mukaan yhden äännevirheen korjaamiseen tarvitaan noin 24 terapiakäyntiä, jos oletetaan, että vain puheterapeutti tekee puheharjoituksia lapsen kanssa. Näin ollen yhden äännevirheen korjaaminen maksaa arviolta noin 2880 euroa. Kielijänteen leikkaus maksaa yksityisellä puolella noin 200-500 euroa, jos se tehdään ilman nukutusta (nukutus nostaa kustannuksia ja riskejä). Toki myös kielijänneleikkauksen jälkeen lapsen täytyy yleensä harjoitella jonkin verran puheterapeutin johdolla, jotta vääristä opituista puhemalleista päästään eroon. Jos kiristävä kielijänne leikataan ajoissa, noin ennen kahta ikävuotta, ei vääriä puhemalleja ehdi välttämättä edes muodostua.

Voitaisiinko kielijänteen leikkaamisella säästää sekä perheen hermoja että yhteiskunnan varoja?

Intensiivinen äänneharjoittelu ja ylipäätään lapsen kuskaaminen puheterapiaan – tavallisesti kesken työpäivän – kuormittaa perhettä ja vie heiltä aikaa. Yhteiskunnallisesti ajatellen, tuskinpa kovin monella kunnalla on varaa investoida tuhansia euroja yksittäisiin äännevirheisiin. Mielenkiintoista olisi tutkia, kuinka paljon kielijänneleikkaus lyhentää puheterapian kestoa, ja kuinka paljon taloudellista hyötyä siitä on. Ja tätä tutkimusta pitäisi tehdä Suomessa, suomen kielellä.

Jos haluat selvittää, onko lapsellasi (tai sinulla itselläsi) kireä kielijänne, varaa aika Äännekoulun terapiakeskukseen vastaanotolle Ouluun tai Helsinkiin ottamalla yhteyttä [email protected]

Lisää tietoa kireästä kielijänteestä voit lukea mm. www.alisonhazelbaker.com ja www.drghaheri.com

Lähteet: 

Strand, Stoeckel & Baas, 2006, Treatment of Severe Childhood Apraxia ofSpeech: A Treatment Efficacy Study. Journal of Medical Speech-Language Pathology, 14(4), 297-307

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *