Vastasyntynyt vauva ei pysty kunnolla imemään rintaa ja hänen kasvunsa hidastuu.

Koulunsa aloittava lapsi kuulee ympäristöstään ihmettelyä, kuinka hänen puheestaan ei aina saa kunnolla selvää. Asia käy pikkuhiljaa myös itsetunnolle, varsinkin jos ikätoverit huomauttelevat “sössöttämisestä”.

Leikki-ikäisenä lapselta aletaan odottaa sanoja, mutta niitä ei alakaan kuulua. Tai sitten kukaan ei saa hänen ensimmäisistä sanoistaan selvää, ja lapsi turhautuu.

Aikuinen kärsii ylävartalon lihassäryistä, purentaongelmista ja jopa unihäiriöistä.

Nämä kaikki oireet ovat liitetty kireään kielijänteeseen. Kireän kielijänteen katkaisu on yleensä melko helppo ja nopea operaatio, joka voi tuoda helpotuksen näihin pulmiin ja jopa ehkäistä tulevia ongelmia.


Miksi sitten perheistä tuntuu, että kireän kielijänteen ongelmaa vähätellään terveydenhuollossa eivätkä kaikki lääkärit, hammaslääkärit tai puheterapeutitkaan sitä tunnista?

Onko kireä kielijänne vanhempien keksimä muoti-ilmiö?

Vastasyntyneiden selvästi kireitä kielijänteitä on leikattu jo iät ja ajat. Se ei siis sinällään ole uusi juttu. Mutta lääkärit suhtautuvat asiaan varauksella, koska luotettavaa tutkimustietoa ei ole riittävästi, etenkään kireän kielijänteen yhteydestä äännevirheisiin tai purentaongelmiin.

Kielijänteen katkaisu on yksilöön kajoava toimenpide, ja sellaisissa on aina omat riskinsä, erityisesti silloin jos katkaisu vaatii sedaation (eli “humautuksen”) tai nukuttamisen. Lääkäreiden on pakko punnita leikkauksen hyödyt ja haitat, eikä heillä vielä ole saatavilla tutkimustietoa siitäkään, kuinka monelle katkaisusta on oikeasti hyötyä.

Pohjois-Amerikassa kielijänteen katkaisusta on jo tehty tuottavaa bisnestä. Voi siis olla, että siellä kireää kielijännettä jopa ylidiagnosoidaan. Asiaan on siis syytäkin suhtautua kriittisesti!

Kireä kielijänne on vaikea tunnistaa

Kireä kielijänne on hyvin marginaalinen alue, kun ajatellaan koko lääketiedettä. Sen osaavat yleensä luotettavasti tunnistaa vain asiasta kiinnostuneet ja erikseen kouluttautuneet ammattilaiset.

Tunnistaminen on vaikeaa, koska useinkaan vastassa ei ole kovin selkeästi näkyvä kalvomainen jänne, vaan jänne saattaa olla myös piilossa kielilihaksen sisällä (tätä kutsutaan usein posteriorisesti tai takaisesti kireäksi jänteeksi). Kielen ulkonäön perusteella ei muutenkaan voi tehdä luotettavaa diagnoosia.

Ensisijaisesti pitäisi kiinnittää huomiota kielen liikkuvuuteen ja toimintaan, eli siihen miten esimerkiksi kielen kärki yltää ylähammaskaareen. Kielijänteen katkaisuunkin on omat tekniikkansa, jotka täytyy tuntea ja osata ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Edelleen ajatellaan, että kielijänne voi ajan kuluessa venyä, mutta tutkimustietoa tästäkään ei ole.

Lääkärit ja vanhemmatkin saattavat tehdä havaintoja siitä, että jänne venyisi, mutta todennäköisesti suun muut lihakset ja kudokset kompensoivat: kun lapsi vie kielensä ylös kohti suulakea tuottaakseen vaikkapa L-äänteen, nousee myös suun pohja mukana.

Tai lapsen suun motoriikka muovautuu: kun hän sanoo L-äänteen, hänen täytyy nostaa alaleuka ylös niin että hampaat kalahtavat yhteen, jotta kieli edes yltäisi suulakeen.

Tästä voi kuitenkin seurata muiden lihasten kiristymistä pään ja kaulan alueella. Kireä kielijänne onkin yhdistetty ns. torticollikseen eli siihen, että pää lähtee kiertymään sivuun lihaskireyksistä johtuen.

Haluatko tulla tämän jutun kirjoittajan Reettan etävastaanotolle tsekkaamaan oma tai lapsesi kielijänne? Varaa aika osoitteesta [email protected]

Kireä kielijänne voi aiheuttaa pulmia imetykseen

Tutkijat ovat nykyään suhteellisen yksimielisiä siitä, että kielijänteellä on vaikutusta imetyksen onnistumiseen. Erityisesti, jos vastasyntyneellä vauvalla on selkeästi näkyvä kalvomainen kireä kielijänne, se tavallisesti leikataan jo osastolla ennen lapsen kotiutumista. Parhaimmassa tapauksessa imetys onnistuu, lapsi kasvaa hyvin eikä muita ongelmia ilmene.

Jos kireää kielijännettä ei tunnisteta tai pelkkä kalvomaisen osan katkaisu ei riitä, voi imetys olla hyvin kivuliasta tai vauvalle hyvin vaikeaa ja väsyttävää. Vauvan kasvu hidastuu ja huolestuneet vanhemmat turvautuvat ymmärrettävästi korvikemaitoon. Imetys voi loppua siihen ja äiti tuntee suurta syyllisyyttä, vaikka on todella yrittänyt kaikkensa.

Kireän kielijänteen yhteys äännevirheisiin tai epäselvään puheeseen ei ole selkeä

Lapsen äännevirheitä ja epäselvää puhetta ei ole pystytty suoraan tutkimuksissa yhdistämään kireään kielijänteeseen vaikka se tuntuisikin aika loogiselta.

Suomen kielessä L, N, T, D, S ja R -äänteet tuotetaan kaikki niin, että kielen kärki koskettaa leveänä ylähammaskaareen. Jos kielen kärki ei yllä hyvin suulakeen, on alaleuan pakko nousta myös ylös. Pahimmassa tapauksessa tästä seuraa se, että lapsi puhuu koko ajan hampaat lähes yhdessä. Voit kokeilla tätä itsekin – onko puheesi edelleen selkeää?

Lievimmässä tapauksessa lapsen puhe on muuten selkeää, mutta ärrän täry ei vaan onnistu, vaikka hän harjoittelisi sitä monta vuotta puheterapiassa tai erityisopettajan avulla.

Merkittävää on, että nimenomaan suomen kielen leveällä kielen asennolla tuotettujen äännevirheiden ja kielijänteen kireyttä ei ole tarkastettu tutkimuksissa. Tutkimusaineisto liittyy englannin kieleen, jossa äänteet tuotetaan erillä tavalla. Näin ollen suoraan ei voida todeta sitäkään, että tutkimusnäyttö ei puolla kielijänteen ja äännevirheiden yhteyttä. Näin voi olla englannin kielisessä ympäristössä, mutta suomen kielessä asia voi olla toisin.

Kireä kielijänne on yhdistetty suualueen rakennemuutoksiin ja lihaskireyksiin

Äännevirheet ovat ikäviä, mutta toki ihminen voi niiden kanssa oppia elämään jopa niin, etteivät ympärillä olevat ihmiset niitä juuri huomaa. Mutta kielen tehtävänä ei ole pelkästään tuottaa puhetta ja mahdollistaa syöminen.

Kieli – erittäin vahvana lihaksena – ohjaa suulaen ja pään rakenteiden kehitystä jo sikiövaiheista lähtien. Kielen lepoasennon tulisi olla koko pituudeltaan ja leveydeltään suulakea vasten, eli yltää helposti suulakeen, jotta se levittäisi suulakea ja ohjaisi yläleuan kasvua oikeaan suuntaan. Jos näin ei ole, yläleuka voi jäädä liian pieneksi ja suulaki liian korkeaksi.


Korkea kitalaki. Kuva TÄÄLTÄ.

Tästä taas voi seurata purentaongelmia (mm. ristipurentaa, avopurentaa), välikorvatulehduskierteitä (sillä korvatorvi jää ahtaaksi eikä pääse tuulettumaan kunnolla) sekä ylähengitysteiden rakennepoikkeamia (korkea suulaki ahtauttaa ylähengitystiet). Ylähengitysteiden rakenteiden poikkeamien taas on havaittu olevan selvässä yhteydessä myös unenaikaisiin hengityshäiriöihin.

Jäitkö miettimään miten kireästä jänteestä saisi lisätietoa?

Vanhempi, jos haluat selvittää, onko lapsellasi (tai sinulla) kireä kielijänne, varaa aika Äännekoulun terapiakeskukseen vastaanotolle ottamalla yhteyttä [email protected].

Jos olet ammattilainen, suosittelen lämpimästi

  • Hanna Mäkisen järjestämää koulutusta, katso www.kielikoulu.net. Suuret kiitokset Hannalle ja tälle koulutukselle, jonka ansiosta tämä kirjoitus syntyi!

Lopuksi vähän lähteitä ja luettavaa:

Ghaheri BA, Cole M, Fausel SC, Chuop M & Mace JC (2017). Breastfeeding improvement following tongue-tie and lip-tie release: A prospective cohort study. The Laryngoscope, 127(5).

Hogan M, Westcott C & Griffiths M (2005). Randomized, controlled trial of division of tongue-tie in infants with feeding problems. Journal of Paediatrics and Child Health, 41(5-6).

Ikävalko T, Tuomilehto H, Pahkala R, Tompuri T, Laitinen T, Myllykangas R, Vierola A, Lindi V, Närhi M, Lakka TA (2012). Craniofacial morphology but not excess body fat is associated with risk of having sleep-disordered breathing – the PANIC Study (a questionnaire-based inquiry in 6-8-year-olds). European Journal of Pediatrics, 171(12).

Yoon A, Zaghi S, Weitzman R, Ha S, Law CS, Guilleminault C & Liu SYC (2017). Toward a functional definition of ankyloglossia: validating current grading scales for lingual frenulum length and tongue mobility in 1052 subjects. Sleep Breath, 21(3).

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *