Lapsi syö vain tiettyjä ruokia, ei pysty olemaan edes samassa pöydässä vierastamisensa ruokien kanssa, tunkee suun täyteen, yökkäilee, syö vain soseita, lapsi syö vain muutamia ruokia, sotkee, kuolaa, ei pysy paikallaan, syöminen kestää ikuisuuden, lasta pitää palkita, että hän suostuu syömään…
Kuulostaako jokin näistä tutulta? Luultavasti, sillä suurimmalla osalla lapsista on pulmia syömisessä ainakin jossain vaiheessa. Yleensä pulmat kuitenkin poistuvat itsestään ennen kuin niistä tulee varsinaisia ongelmia, mutta joskus ongelmat kasvavat niin suuriksi, että ne häiritsevät lapsen ja sitä kautta koko perheen ruokailua.
Kautta aikojen on puhuttu nirsoista, itsepäisistä, hemmotelluista ja huonoista syöjistä. Taustalla on kuitenkin oikeastaan aina jokin fysiologinen syy lapsen valikoivalle syömiselle.
Nyt on aika lopettaa vanhempien syyllistäminen ja antaa kaikille lapsille mahdollisuus nauttia ruoasta. Tässä kirjoituksessa koitan hiukan avata syitä syömisongelmien takana sekä antaa muutamia vinkkejä tilanteen helpottamiseksi.
Syöminen on oikeasti monimutkainen taito oppia
Syöminen on konkreettisesti vaikein asia, mitä ihminen tulee koskaan eläessään tekemään. Syömiseen tarvitaan koko aistijärjestelmä vastaanottamaan ja käsittelemään ulkoisia ja sisäisiä ärsykkeitä ja aistien on toimittava saumattomasti yhteen. Tätä kutsutaan sensorikseksi integraatioksi.
Syömistilanteeseen vaikuttaa meille kaikille tutut maku-, haju-, tunto-, näkö- ja kuuloaistit. Lisäksi tarvitaan vestibulaarista järjestelmää, joka tulkitsee ja antaa tietoa tasapainosta, kehon asennosta ja sijainnista tilassa ja on mukana katseen käytön ohjaamisessa, sekä asento- ja liiketuntoaistia, joka lähettää nivelistä tietoa vaikuttaen liikkeen voimaan, laajuuteen, rytmiin ja ajoitukseen.
Syömisen ongelmien takana voi olla myös motoriset ongelmat. Kielen, leuan ja huulten liikkeet eivät ole eriytyneet tai kielen liikkeet ovat rajoittuneet.
Jos aistijärjestelmä ei toimi optimaalisella tavalla, se aiheuttaa helposti syömistilanteessa epämukavuutta. Tällöin lapsi yrittää hakea aistikokemuksia, jotka auttavat häntä selviämään tilanteessa.
Jos aistijärjestelmä on yliherkkä, lapsi saattaa esimerkiksi kiemurrella, pompata ylös tai äännellä. Häntä voi häiritä pienikin sotku (joko visuaalisesti tai tuntoaistin osalta) ja hän ei mielellään koske sormin ruokaan.
Aliherkkä aistijärjestelmä saa lapsen tunkemaan suun liian täyteen, lapsi saattaa syödä sotkuisasti, kuolata tai esimerkiksi purra herkästi kieleen. Jos ongelma on enemmän motorisella puolella, asento- ja liiketuntoaistissa ja motorisessa suunnittelussa, saattaa lapsi pitää ruokaa pitkään suussa, jonka jälkeen hän saattaa sylkeä sen lähes käsittelemättömänä pois tai hän yrittää niellä liian isoja paloja, jolloin hän yökkäilee helposti.
Ruokaa saattaa myös jäädä poskiin ja ruokailu voi olla sotkuista. Kaikkia lapsia yhdistää valikoivuus. He valitsevat ruoat joita syövät sen mukaan, mitkä kokevat helpoimmiksi käsitellä ja uusien ruokien maistaminen tuntuu heistä jopa pelottavalta.
Tässä kaksi kuvitteellista esimerkkiä….
”Antti tunkee syödessään suun liian täyteen ja yökkäilee yrittäessään selviytyä ruoan puremisesta ja nielemisestä. Hän myös puree usein kieleen tai poskeen. Hän kyllä syö kaikenlaisia ruokia, mutta lempiruoat ovat ranskalaiset perunat, chorizo makkarat, paprika ja jäätelö”
Antilla on aliherkkä aistijärjestelmä. Antti ei tunne ruokaa suussa kunnolla eikä näin ollen oikein tiedä missä ruoka on, jotta hän voisi pureskella sitä. Antti ratkaisee ongelman laittamalla lisää ruokaa suuhunsa, jolloin hän saa voimakkaamman aistimuksen siitä.
Kokeile sen sijaan tarjota Antille voimakkaammin maustettua tai oikein kylmää ruokaa, jotka aktivoivat aistijärjestelmän paremmin. Myös voimakkaan rakenteen omaava esimerkiksi rapea ruoka antaa voimakkaamman palautteen.
”Tiinu on hyvin valikoiva syöjä. Hän syö ainoastaan vaaleaa leipää, tiettyä kermajuustoa, juustonaksuja ja kuorittua kurkkua. Hän ei pysty istumaan hetkeäkään paikallaan ruokapöydässä ja syö vasta kun muut ovat jo lopettaneet ja poistuneet pöydästä. Hän ei aina anna laittaa ruokaa omalle lautaselleen.”
Tiinun aistijärjestelmä on yliherkkä. Hän reagoi voimakkaasti luultavasti ainakin makuun, hajuihin ja ääniin. Järjestä ruokailutilanne mahdollisimman rauhalliseksi.
Sulje televisiot, puhelimet ja muut äänilähteet. Pyydä, että kukaan perheenjäsenistä ei käyttäisi voimakkaita hajusteita ainakaan juuri ennen pöytään tuloa. Ainakin aluksi voisi olla hyvä, että muille tarjottava ruoka olisi melko miedon tuoksuista. Sietäkää sitä, että lapsi nousee välillä pöydästä, mutta edellyttäkää, että hän palaa pöytään kunnes saa luvan nousta.
Uusiin ruokiin on hyvä totutella muutama ruoka-aine kerrallaan. Missään nimessä lasta ei saa pakottaa syömään. Ensin lapsi hyväksyy uuden ruoan näköpiiriinsä esimerkiksi pöydälle jonkin toisen lautaselle, sitten omalle lautaselle. Sitten hän uskaltautuu koskemaan siihen haarukalla, sitten paperin läpi, sitten sormilla. Hiljalleen kokeilukertojen edetessä, hän uskaltaa haistaa, koskea vaikka poskella, sitten hampailla ja kielen kärjellä, ennen kuin hän laittaa uuden ruoan suuhun.
Tässä vielä muistilista hyvistä keinoista helpottaa lapsen ruokailua
- Voit koittaa tasapainottaa ja virittää aistijärjestelmää ennen ruokailua esimerkiksi hyppimällä, vetämällä, työntämällä tai vaikka vääntämällä kättä.
- Anna lapsen tutustua ruoka-aineisiin muutoinkin kuin syömistilanteessa. Voitte esimerkiksi maalata jugurtilla, soseilla, teellä tai mehuilla. Tehdä rakennelmia tai syöttää nukkea oikeilla ruoilla.
- Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon ja leivontaan.
- Leikkikää ruokailutilanteessa ravintolaa, jossa aistiherkkä lapsi saa olla tarjoilija ja tutustua ruokiin tarjoamalla niitä.
- Tee ruokailusta rauhallinen, hyväksyvä ja mukava tapahtuma.
- Varmista, että lapsella on hyvä ruokailuasento. Jalat yltävät tukevasti lattiaan tai korokkeen päälle, eikä peppu pääse liukumaan tuolilla.
- Älä ajattele lapsen puolesta mistä hän voisi tykätä, saatat yllättyä! Etenkin aistijärjestelmältään aliherkät lapset saattavat tykätä hyvinkin tulisista ruoista tai vaikka jäisistä viinimarjoista.
- Pitäkää tuokioita, joissa tutustutte erilaisiin ruokiin. Nyt saa leikkiä ruoalla ja rauhassa tutustua siihen kaikilla aisteilla ja aisti kerrallaan. Näytä mallia ja rohkaise lasta käsittelemään ruokia käsillään ja lopulta viemään suuhun. Älä vaadi liian nopeasti uuden ruoan maistamista.
- Tarjoa kovia ja sitkeitä pureskeltavia, esimerkiksi kuivattu mango, kuiva lakritsi, salamipötköt.. Ne vahvistavat motoriikkaa ja antavat hyvää palautetta monella aistilla.
Ja ennen kaikkea, älä jää ongelman kanssa yksin vaan hae apua. Etsi syömisen kuntouttamiseen erikoistunut puheterapeutti tai sensoriseen integraatioon erikoistunut fysio- tai toimintaterapeutti.