Voihan nokkamuki, tule pelastamaan meidät!

Nimittäin se tunne, kun… 
syömään opetteleva lapsesi on kipannut bataatti-parsakaalilautasen lattialle ja touhottaessaan kaatanut maitomukin sisällöt pöydälle. 

Kolmannen kerran jo tänään. 

“En jaksa enää siivota tätä!” ajattelee vanhempi. Kaveri vinkkaa vauvaperheen arjen helpottajista: nokkamuki ja smoothiepussit! Hirmu kätevää ja siistiä, ruoka ei valu ja tipu enää joka paikkaan. Semmoiset hankitaan meillekin!

nokkamuki

Nokkamuki ei edistä lapsen syömistaitoja – päinvastoin!

Nokkamuki satunnaisessa käytössä ei haittaa lasta. Se voi olla todella kätevä apuväline esimerkiksi automatkoilla tai puistoreissuilla. Mutta jos sen käytöstä muodostuu päivittäinen tapa, joka jatkuu pitkälle yli 2-vuotiaaksi asti, voi tästä seurata erilaisia ongelmia. Syy tähän löytyy väärästä nielemismallista ja kielen lepoasennosta.

Vauvan varhaiselle nielemismallille on tyypillistä, että nielaisussa kieli työntyy eteenpäin. Aikuisen nielemismallissa kieli taas nousee yläetuhampaiden taakse hammasvallille ja pysyy siinä. Nokkamukin nokka estää kielen nousun. Kieli jää alas nokan alle ja kielen kärki tulee usein hampaiden väliin.

Tässä on video normaalista nielemisestä:

Aikuisen nielemismalli kehittyy lapselle noin 1-2 -vuotiaana. Jos nokkamukin käyttö jatkuu vielä yli 2-vuotiaana, ei lapselle välttämättä pääse kehittymään aikuisen nielemismallia. Varhainen nielemismalli voi pysyä yllä, vaikka nokkamukin käyttö lopetettaisiin myöhemmin. Näin on etenkin lapsilla, joilla on matala lihasjäntevyys (=hypotonia), eli joiden lihaksisto on “veltto”. Eli aina kun lapsi nielaisee, kieli jääkin suussa alas ja työntyy eteenpäin hampaiden väliin. Tätä kutsutaan tursotukseksi (tongue thrust). 

Tässä on video siitä, mitä tursotus on:

Nokkamuki voi johtaa suuhengitykseen, kuorsaukseen ja oikomishoitoihin

Nokkamukin käytön myötä kehittynyt väärä nielemismalli voi aiheuttaa sen, että kielen lepoasento jää alas. Kielen lepoasennon tulisi olla ylhäällä suulakea vasten, jotta se levittäisi suulakea ja ohjaisi yläleuan kasvua oikeaan suuntaan. Kielen alhainen lepoasento voi siis aiheuttaa sen, että yläleuka jää liian pieneksi ja suulaki liian korkeaksi (lähde: Yoon ym. 2017).

Liian korkea suulaki voi ahtauttaa ylähengitystiet niin, että hengittäminen nenän kautta vaikeutuu. Lapsi alkaa hengittää enemmän suun kautta, joka myös omalta osaltaan ylläpitää kielen alhaista lepoasentoa. 

Tästä voi seurata kuorsausta ja unenaikaisia hengityshäiriöitä, kun nukkuessa kieli ei lepää suulakea vasten, mutta kielen kanta valuu suun takaosaan ja tukkii ainoan hyvän hengitystien suuhun.

Lue täältä myös kireän kielijänteen vaikutuksista puheäänteisiin sekä suualueen ja ylähengitysteiden rakennemuutoksiin

Väärä nielemismalli voi aiheuttaa myös sen, että kieli herkästi lepää suussa aina liian edessä, eli hampaiden välissä. Tämä taas voi aiheuttaa avopurentaa tai muita purentavirheitä, esimerkiksi ylähammaskaaren ahtautta (lähde: https://www.honorfranklin.com/assets/docs/dentists-and-phy.pdf).

nokkamuki avopurenta
Kuva täältä: http://www.friscokidsdds.com/orthodontic-evaluation/two-phase-orthodontic-treatment/

Lue lisää Terveyskirjaston sivuilta: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tvk00043

Purentavirheitä täytyy hoitaa oikomishoidoilla, jotka saattavat kestää jopa useita vuosia. Yleensä lapsen täytyy myös tietoisesti opetella aikuisen nielemismalli, jotta oikomishoidosta olisi hyötyä. Uuden nielemismallin opetteluun vaaditaan yleensä pitkäkestoista puheterapiaa.

Haluatko tulla tarkistamaan lapsesi tai oman nielemismallin?

Varaa aika Äännekoulun puheterapeuteille tästä

Nokkamuki voi myös aiheuttaa epäselvää puhetta

Kun kielen lepoasento on jatkuvasti alhaalla ja edessä hampaiden välissä, lapsi voi alkaa tuottaa puheäänteitäkin kielen kärki hampaiden välissä. Etenkin l- ja s-äänteille käy herkästi näin. Tavallisesti suomalainen s-äänne ääntyy terävänä sihinänä kielen kärki ylä- tai alaetuhampaiden takana. Kielen kärjen kulkeutuminen hampaiden väliin taas pehmentää merkittävästi s-äännettä. S-äänteen virheellisyyden sekä kuulee että näkee helposti, kun kielen kärki kurkkii jatkuvasti hampaiden välistä. Joillekin lapsille myös k-äänne voi olla vaikea tuottaa, koska kieli ei juuri koskaan hakeudu suun takaosaan, josta k-äänne tuotetaan.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kielen alhainen ja etinen lepoasento voi johtua myös matalasta lihasjäntevyydestä tai kireästä kielijänteestä, eikä välttämättä aina nokkamukin käytöstä. Ja joillekin lapsille ei nokkamukin pitkittyneestäkään käytöstä ole haittaa, jos lihasjäntevyys on normaali ja suun motoriikan kehitys on edennyt normaalisti.

Mitä voin tehdä?

  1. Nokkamukin käyttöä kannattaa pikkuhiljaa vähentää, kun lapsi oppii juomaan lasista. Voi olla, että 2-vuotiaana lapsi ei nokkamukia enää kaipaa ja sotkuakaan ei enää synny niin usein.
  2. Juomista voi harjoitella hörppyyttämällä snapsilasista pieniä määriä kerrallaan. Paksumpi neste, esimerkiksi piimä, on aluksi helpompi. Lapsi voi alkaa opetella juomista näin, kun hän osaa istua syöttötuolissa itsenäisesti.
  3. Jos et halua sotkua, käytä mieluummin pillimukia. Pillimukista juominen edistää kielen liikettä taaksepäin suussa. Pyri siihen, että pikkuhiljaa lapsi oppii pyöristämään huulet pillin ympärille ja että pilli ei mene liian syvälle suuhun. Riittää, kun pilli tulee huulten väliin.
  4. Kielen lepoasentoa voi isommilla lapsilla ja aikuisilla ohjata ylös kohti suulakea. Tämä vaatii pitkäjaksoista harjoittelua, mutta on mahdollista oppia.
  5. Laita lapsen kielen kärkeen tähden tai ympyrän muotoinen, litteä kakkukoriste tai rinkulan muotoinen muro. Pyydä lasta viemään kakkukoriste tai muro ylös kohti suulakea, yläetuhampaiden taakse. Koristeen tai muron pitää pysyä paikallaan aluksi 5 sekuntia, sitten 10, sitten 20 jne. Lopulta lapsi voi vaikka katsoa 5 minuutin lastenohjelman niin, että pitää kielellään koristeen tai muron paikallaan. Suu voi olla tässä siis kiinni, mutta varmista aina että kielen kärki on oikealla paikallaan eikä putoa alas. Kun harjoitus on tuttu, voi kielen viemistä suulakeen tehdä tietoisesti myös ilman koristetta tai muroa.
  6. Varaa aika Äännekoulun puheterapiaan …. Puheterapeutti osaa kertoa sinulle lisää keinoja!

Lähteitä:

https://pdfs.semanticscholar.org/c07f/5e41190dca5d7d3e86fa997b5179414ed9fa.pdf

https://www.honorfranklin.com/assets/docs/dentists-and-phy.pdf
Yoon, Zaghi, Ha, Law, Guilleminault, Liu (2017). Ankyloglossia as a risk factor for maxillary hypoplasia and soft palate elongation: A functional – morphological study.  https://doi.org/10.1111/ocr.12206

5 thoughts to “Nokkamuki: auttaako se vauvaa juomaan opettelussa?

  • PT-lukija

    Kiva artikkeli vanhemmille ja hyvät linkit. Vielä varhaisesta nielemismallista, kirjoitat että ”vauvan varhaiselle nielemismallille on tyypillistä, että nielaisussa kieli työntyy eteenpäin”, ei kai näin sentään ole? Esimerkiksi pienen vauvan rintaa imiessä kielen liike kyllä periaatteessa on edestakainen, mutta juuri taaksepäin suuntautuva ”vetävä” liike saa maidon ulos rinnasta ja mahdollistaa maidon nielemisen. Kieli on rinnalta imiessä toki hyvin etisessä asemassa, mutta en mieltäisi liikettä työnnältävänä, vaan taakse päin pumppaavana. Jos kieli työnnältää imiessä ulospäin, ei ole kyse oikeasta imemismallista eikä syöminen ole tehokasta? Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä 🙂

    Vastaa
    • Reetta Baldin

      Kiitos tästä kommentista! Se herätti vielä kerran ajattelemaan vauvan varhaista nielemistä, ja pohdittiin sitä useamman puheterapeutin kesken. Vallalla on ollut käsitys (ja varmaan monessa vanhassa oppikirjassakin), että varhaisessa nielemismallissa kieli työntyisi eteenpäin. Yksi kollegani oli kuitenkin perehtynyt tähän asiaan enemmän ja osasi välittää minulle artikkelin, jossa oli uutta tietoa asiasta. Ja uuden tiedon myötä näyttäisi kyllä siltä, että olet aivan oikeassa: kielen ei pitäisi normaalissa, tehokkaassa nielaisussa työntyä juurikaan eteen. Kommenttisi oli siis oikein arvokas, koska kaikkia asioitahan ei voi osata tarkistaa uusimmista tutkimuksista, ellei asia tule jostain syystä vastaan :).

      Olisi mielenkiintoista siis pohtia vielä laajemmin, mistä tuo kielen tursotus nielaisussa sitten johtuu, jos kyse ei olekaan siitä että varhainen nielemismalli ”jäisi päälle”. Miksi aikuisen normaali nielemismalli ei pääse kehittymään? Johtuuko tursottava nielaisu siitä, että nokkamuki (tai tutti/tuttipullo/peukalo) ohjaa nielaisussa kielen aina alas ja eteen?

      Vastaa
  • PT-lukija

    Kiitos kun vastasit, ja mukava että kommentti herätti keskustelua! Mielelläni lukisin myös uudemman artikkelin, johon kommentissasi viittasit, ehkä voisit linkitt sen myös tähän keskusteluun? :). Kielen työnnältämisen syntyminen käsitykseni mukaan voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa vauva koittaa hallita syömistään vielä puutteellisin keinoin; esimerkiksi hypotoniset vauvat (downin syndrooma lapset tyypillisesti, osa CP-tyypeistä) voivat käyttää työnnältävää kielen liikettä esimerkiksi hallitsemaan taitoihin nähden liian suurta maitomäärää. Tällainen tilanne voi syntyä, mikäli on suihkurinnat, tuttipullon tuttiosassa on liian suuri reikä tai syöttämisasento on vauvalle väärä, esimerkiksi vauvaa syötetään selällään. Toki aina ei taustalla ole mikään diagnoosikaan. Ns. ”normaalisti kehittyvät lapset” sietävät kokemukseni mukaan aika paljon, ennen kuin syömismalli muuttuu pysyvästi, mikäli esimerkiksi juomisväline ei ole aina se nokkamuki, joka estäisi juuri sen kielen kärjen nousun. Välineillä kuitenkin on varmasti iso merkitys, onneksi tietoisuus näistä pikkuhiljaa kasvaa. Ehkä niillä, joille suuremmat ongelmat muodostuu, voisi olla jo valmiiksi hiukan kömpelyyttä suun alueen motoriikassa tai vain normaalin rajoissa oleva, mutta matalampi lihasjäntevyys, kukapa tietää.

    Vastaa

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *