Toimintavinkki: Näin treenaat ärrää kotona!

Tätä vinkkiä voit vapaasti tulostaa ja jakaa!

Tiesitkö, että suomen kielen vaikeimmaksi äänteeksi kutsuttu R-äänne opitaan yleensä 5-7 -vuotiaana, mutta sen voi oppia myös myöhemmällä iällä, jopa aikuisenakin?

R-äännettä voi helposti harjoitella kotona. Se ei vie paljoa aikaa – 5-10 minuuttia kerrallaan riittää. Se ei välttämättä vaadi, että erikseen istutaan alas harjoittelemaan, vaan harjoittelua voi toteuttaa muun arjen lomassa, esimerkiksi aamu- tai iltapalalla, automatkoilla, saunan lauteilla, omassa sängyssä ennen nukkumaan menoa…

Harjoittelu etenee hierarkisesti, eli uusi taito opetellaan jo aiemmin opitun asian “päälle”. Pienen lapsen täytyy ensiksi oppia tunnistamaan äänne toisten ihmisten puheesta (kuuloerottelu). Sen jälkeen hänen täytyy oppia liikuttamaan kieltään itsenäisesti ilman, että leuka liikkuu mukana (liikkeiden eriytyminen). Tämän jälkeen kielen kärkeä yritetään saada tärähtämään ja kun se onnistuu, täryä vahvistetaan. Sitten voi alkaa harjoitella tavuja, joiden alussa tai lopussa on R-äänne. Yleensä tässä vaiheessa täry onnistuu vain d:n avulla (esim. “draa” tai “aadr”), mutta apuäänne putoaa tavallisesti pois, kun täry on tarpeeksi vahvistunut. Kun tavut onnistuvat ilman d:n apua (“raa” tai “aar”), voi alkaa harjoitella R-sanoja ja -lauseita. Usein toistuva ja säännöllinen harjoittelu tekee mestarin, sillä yhden äänteen oppiminen voi tutkimuksien mukaan vaatia jopa 2400 toistoa! (tutkimuksien lähteet löytyvät jutun lopusta)

Ota tästä 4 vinkkiä talteen!

VINKKI 1: kuuloerottelu
Pienen, 3-5 -vuotiaan lapsen kanssa voitte yhdessä lukea kuvakirjaa ja nimetä siinä esiintyviä asioita. Samalla voitte kuulostella, miltä sanan nimi kuulostaa. Hiiri – kuuluiko siinä rrr? Entä ruoho? Entä siili, kuuluiko nyt rrr? Näin lapsi oppii pikkuhiljaa tunnistamaan R-äänteen muiden puheesta.

VINKKI 2: liikkeiden eriytyminen
Hankkikaa iltapalaksi rinkulan muotoisia muroja. Laittakaa pöydälle 10 muroa jonoon ja jokaisella murolla tehdään tehtävä. Suu avataan ja muro asetetaan sormilla kitalakeen aivan yläetuhampaiden taakse. Kielen kärki tulee alhaalta muroon kiinni. Sitten päästetään murosta irti ja kielen tehtävä on pitää muroa paikallaan 5 sekuntia. Kun tämä onnistuu, kokeile viedä kieli muron paikalle (ilman muroa) ja pitää siinä 5 sekuntia. Muista koko ajan pitää suu auki ja leuka paikallaan. Katso peilistä, että suu varmasti pysyy auki!

VINKKI 3: kielen reunojen vahvistaminen, jota tarvitaan etenkin kielenkärkitäryn löytymisessä
Ota kynä ja tuo kieli leveänä hieman ulos. Laita kynä pitkittäin kielen päälle niin, että kynän toinen pää osoittaa nieluun (älä kuitenkaan vie kynää liian taakse ettei yökkäysrefleksi aktivoidu). Paina kynällä kielen keskeltä ja samalla kokeile nostaa kielen reunat kynän ympärille kouruksi. Huulet saa auttaa hieman. Kun tämä onnistuu, kokeile tehdä sama ilman kynän apua. Tätäkin kannattaa harjoitella peilin ääressä.

VINKKI 4: täryn löytyminen
Pompi trampoliinilla tai jumppapallolla ja sano samalla “dnnn-dnnn-dnnn” oikein napakalla d:llä. Pidä kielen liike pienenä, varo ettet sano “dennn” tai “dinnn” tai “dynnn”. D:n avulla kielen kärki saattaa tärähtää “drnnnn”!

Tuntuuko haastavalta? Tilaa harjoittelun avuksi Äännekoulun oma, vuosi sitten ilmestynyt Ärrän pärinää -kirja täältä!

Tuntuuko vieläkin haastavalta? Tule harjoittelemaan puheterapeutin ohjauksessa (vaikka etäyhteydellä) Äännekoulun Äänneklinikalle! Lisätietoja löydät täältä.

Tätä sivua saa jakaa ja tulostaa vapaasti! 😀 Mistä aiheesta toivoisit samantyyppistä juttua? Kommentoi alle!

Tutkimuslähteet: 
Strand, Stoeckel & Baas (2006). Treatment of Severe Childhood Apraxia of Speech: A Treatment Efficacy Study. Journal of Medical Speech-Language Pathology, 14(4), 297-307.
Allen, M. (2013). Intervention Efficacy and Intensity for Children With Speech Sound Disorder. Journal of Speech, Language and Hearing Research, 56, 865-877.
Williams, Lynn (2005). Assessment, Target Selection, and Intervention: Dynamic Interactions Within a Systemic Perspective. Topics in Language Disorders: July/August/September 2005 – Volume 25 – Issue 3 – p 231–242.

Jätä kommentti