Lapsi ei puhu: 5 vinkkiä jokaiselle vanhemmalle

Kun lapsi ei puhu tavallisessa aikataulussa, aiheuttaa se monenmoista huolta vanhemmalle. Mistä tietää mitä lapsi haluaa? Raivarit voivat lisääntyä kun lapsi ei saa ilmaistua itseään. Miten kaverien kanssa pääsee toimimaan? Miltä lapsen tulevaisuus näyttää?

Tässä jutussa haluan tarjota sinulle 5 vinkkiä mitä voit tehdä kun lapsi ei vielä puhu.

1. Lapsi ei puhu: Keskity siihen että lapsi katsoo sinua kun puhut

Varmista että lapsi katsoisi mahdollisimman paljon kasvojasi kun puhut. Kun lapsi katsoo kasvojasi, se laukaisee lapsen aivoissa käyntiin ne alueet, jotka tuottavat puhetta. Yksi puheterapeuttien käyttämä kuntoutusmenetelmä onkin se, että lasta pyydetään aktiivisesti katsomaan aikuisen kasvoihin.

2. Ota mukaan kuvia ja viittomia

Puhe voi olla jumissa motoriikan vaikeuksien takia. Silloin viittomat tai kuvat voivat helpottaa lapsen kommunikointia. Viittomia löydät esimerkiksi viitotturakkaus.fi sivustolta. Kuvia ja kuvatauluja löydät helposti Papunetistä (www.papunet.fi).

Viittomat ja kuvat antavat lapselle paineettoman tavan ilmaista itseään, ja niistä on todettu olevan selvää hyötyä lapsen kielenkehitykselle. Ja kun puhe alkaa sujumaan, viittomat ja kuvat tippuvat pois itsestään.

Lue lisää: Vinkkejä päiväkotikuulumisten kerrontaan

3. Käytä yksinkertaistettua kieltä

Juttele lapselle yksinkertaistetuin lausein. Vaikka lapsi tuntuisikin ymmärtävän hyvin puhetta, hidastettu yksinkertainen lause auttaa hahmottamaan sanoja ja sanarajoja.

Vertaa esimerkiksi näitä lauseita: ”Hei kuuleppa, käyppä tuolta sun huoneesta sieltä sängyn takaa hakemassa se sun vihreä uusi huppis”. tai ”Anna, hae omasta huoneesta vihreä huppari”. Kumpikin palvelee samaa asiaa, mutta toinen on vain todella paljon helpompi ymmärtää.

4. Heivaa pädi hetkeksi pois ja lue lapselle kirjoja

Maailmalta tuleva tutkimus on ryhtynyt antamaan osviittaa siitä, että älylaitteiden käyttö hidastaa lapsen puheenkehitystä (ks. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkimus-jo-puoli-tuntia-alylaitteella-hidastaa-taaperoikaisen-puheen-kehitysta/6418822 tai https://www.hs.fi/tiede/art-2000005198714.html). Vaihda siis älylaite ainakin osittain ihan tavalliseen kirjaan.

Lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa. Se kiinnittää lapsen huomiota puheeseen ja sanoihin. Jos nyt toteat, ettei meidän vilivilpertti kyllä jaksa keskittyä kirjoihin, niin mieti millaisia kirjoja valitset. Luukkukirjat tai kirjat jossa on ääninappeja, voikin yllättäen kiinnostaa..

Rakenna lapsen kanssa pieni lukumaja, laita sinne valo ja rauhoittukaa yhdessä kirjan äärelle. Pidä lukeminen todella lyhyenä, lopuksi lapselle joku hali ja kutitusleikki palkinnoksi.

Lue lisää: Toimintavinkki: Keskustelunomainen lukeminen eli dialoginen lukeminen

5. Tulkitse reilusti lapsesi eleitä ja ilmeitä

Vaikka lapsi ei vielä puhu, hänellä on varmasti elekieltä jota hän käyttää. On tärkeää, että vanhempana annat hänen tulla kuulluksi ja pyrit tulkitsemaan myös elekieltä. Lapsen painostaminen tai pakottaminen puhumiseen usein toimii huonosti. Tutkimuksessakin on todettu, että rikas elekieli varhaislapsuudessa ennustaa laajaa sanavarastoa tulevaisuudessa.

Voit siis huoleti tulkita lasta. Näin hän saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja haluaa kommunikoida jatkossakin aktiivisesti.

Milloin puheterapiaan?

Neuvolassa seurataan lapsen kehittymistä. Puhe kehittyy hyvin eri tahtiin erilaisilla lapsilla. Joskus lapsi, joka ei puhu vielä noin kaksi vuotiaana yhtään mitään, voi olla kuitenkin kolmivuotiaana jo melkoinen papupata.

Eri kunnilla on vähän erilaisia kriteerejä sille, milloin lapsi lähetetään puheterapeutin vastaanotolle. Kuitenkin jos lapsi on täyttänyt jo kolme ja puhetta ei ole juurikaan, on se viimeistään sellainen kohta, että puheterapeutin tulisi tavata lapsi.

Jos teillä on kuitenkin suvussa kielenkehityksen viivästymää, ja lapsi ei kaksivuotiaana vielä kommunikoi juurikaan, on hyvä että puheterapiaan päästäisiin mahdollisimman pian. Lisäksi jos lapsen vuorovaikutustaidot ovat oudot, hän ei katso silmiin, ei matki leikkejä tai leikin sijasta vaikka järjestelee leluja, olisi hyvä, että hän pääsisi mahdollisimman pian puheterapeutin tutkimukseen.

Lue lisää: Lapsi sai lähetteen puheterapia-arvioon – Mitä siellä tapahtuu?